Etelä-Ranskan auringon alla kypsyy merkittävä osa koko maailman roseeviinirypäleistä. Roseen tuotanto on kasvanut viime vuosina huimasti suhteessa muihin viineihin. Rivieralla ja Provencessa tuotetut Côte de Provence -roseet ovat monen mielestä roseiden aatelia.
Lähes kolmasosa koko maailman roseeviinistä tuotetaan Ranskassa ja Ranskan roseesta 40 % on peräisin nimenomaan Provencen alueelta. Provencessa tuotetuista viineistä peräti 87 % on roseeviinejä. Korkeimpaan laatuluokkaan (AOC) kuuluvaa, heleän oranssia Côte de Provence -roseeta valmistetaan Provencessa kolmen departementin alueella: Bouches-du-Rhone, Var ja Alpes-Maritimes.
Suhteessa muihin viineihin roseen tuotanto ja kulutus ovat kasvaneet maailmassa kaikkein eniten viime vuosina. Roseen tuotanto on kasvanut 8 vuodessa 13 % ja käsittää tänä päivänä 10 % kaikesta maailmassa tuotettavasta viinistä, ja sen kysyntä on vastaavasti kasvanut 17 %. Ei ihme, sillä raikas ja helppo rosee soveltuu niin aperitiiviksi kuin palanpainikkeeksi monelle aterialle. Ranskalainen itse juo roseeta 12 litraa per asukas vuodessa, mikä tarkoittaa sitä, että roseen osuus on nykyään peräti 35 % kaikesta viininkulutuksesta.
Roseeviinit valmistetaan punaisista viinirypäleistä. Rypäleet kerätään lähes aina koneellisesti – vain hyvin jyrkillä rinnetonteilla rypäleet on kerättävä käsin. Korjuukoneella ajetaan köynnösrivin “päältä”, jolloin koneen pyörien väliin jäävät “tikapuut” varistavat rypäleet irti ja köynnös säilyy hyvin. Rypäleet kulkeutuvat koneen säiliöön, josta ne kipataan traktorin lavalle, jossa ne kuljetetaan viinitilalle. Seuraavaksi rypäleet ohjataan ravisteluhihnalle, jossa ne erotetaan kannastaan. Lopulta rypäleet puristetaan mehuksi.
Roseeta tehdään pääosin kahdella menetelmällä – kuorikontakti- tai vuodatusmenetelmällä (”saignée”). Suurin osa maailman roseeviineistä valmistetaan punaisista rypälelajikkeista käyttämällä kuorikontaktimenetelmää, jossa merkittävä asema on ns. maseraatioajalla. Maseraatio tarkoittaa viininvalmistuksen menetelmää, jossa rypäleiden kuorien annetaan olla mukana jo käyvässä rypälemehussa. Tämä tarkoittaa sitä, että rypälemehu on kontaktissa punaisten kuorien kanssa lyhyen hetken, usein vain muutaman tunnin ajan, jotta kuorista saadaan uutettua lopulliseen viiniin sen hennon vaaleanpunainen väri. Mitä kauemmin mehu on kontaktissa punaisten viinirypäleiden kuorien kanssa, sitä tummemmaksi viinin väri muuttuu.
Harvinaisempaa vuodatusmenetelmää käytetään, kun halutaan tehdä tummempaa, tanniinisempaa punaviiniä, jolloin roseeviini syntyy ikään kuin punaviinin valmistuksen sivutuotteena. Tässä menetelmässä rypälemehusta osa valutetaan tai vuodatetaan rypälemassasta, jolloin punaviiniosuuteen jää enemmän rypälekuorta ja erikseen valuneesta mehusta valmistetaan roseeviini.
Ranskassa viinien valmistusmenetelmiä säätelee laatuluokitusjärjestelmä Appellation d’Origine Contrôlée (”AOC”). AOC-merkinnän saanut viini valmistetaan tarkkojen säädösten mukaisesti. Provencen AOC-roseeviineihin lasketaan ”Côtes de Provence”, ”Les Coteaux d’Aix-en-Provence” ja ”Les Coteaux Varois-en-Provence” -alueiden roseeviinit. AOC-viinit tunnistaa vihreästä sinetistä pullon korkinsuojuksessa, kun maalais- ja pöytäviineissä sinetti on sininen.
Eniten käytetyt rypälelajit Provencen roseen valmistuksessa ovat Syrah, Grenache, Cinsault, Tibouren, Mourvedre ja Carignan. Roseeviinit juodaan tyypillisesti nuorena, rypäleiden keruuvuodesta mieluiten kahden vuoden kuluessa. Roseeviini on Ranskassa varsin edullista – supermarketissa yli 5 euroa per pullo maksavat ovat melkoisella varmuudella hyviä. AOC-roseet tarjoillaan 10-13 asteen lämpöisenä, maalais- ja pöytäviinit mielellään viileämpinä.
Bonne dégustation!
Osa kuvista Château de Brigue’n tilalta Le Luc en Provencessa.
Lähde:
– www.vinsdeprovence.com