Joulu Etelä-Ranskassa

Joulu Etelä-Ranskassa on mieleenpainuva kokemus. Juhlakaudella kylät ja kaupungit ovat toinen toistaan upeammin valaistuja ja koristeltuja – jouluvaloja viritellään jo marraskuussa ja ne syttyvät viimeistään joulukuun alussa. Vaikka päivällä auringon paistaessa ja lämpömittarin osoittaessa 15 plusastetta, ei uskoisi joulun olevan käsillä mutta illan tullen tuhannet ja tuhannet jouluvalot tuovat tunnelmaa. Lähes kaikissa Etelä-Ranskan kodeissa noudatetaan edelleen joitakin alueelle tyypillisiä traditioita.

Joulu alkaa

Joulun aika Provencessa alkaa perinteisesti 4. joulukuuta pyhän Barbaran päivänä. Silloin kylvetään vehnän ja linssin siemeniä, jotka itävät nopeasti ja niistä saadaan joulupöytään suomalaisen rairuohon tapaisia koristelautasia. Ne symboloivat onnistunutta satoa ja hyvää säätä tulevalle vuodelle.

Pyhimykset ja jouluseimet

Samoihin aikoihin joulun seimet ja pienet pyhimysnuket, ”santons”, otetaan kodeissa esiin. Seimi rakennetaan esimerkiksi takan reunalle, jossa se säilyy joulun ajan. Pyhimykset ovat savihahmoja, Provencen perinteisiin asuihin puettuja ihmisiä traditionaalisissa ammateissa, kuten esimerkiksi lammaspaimen, metsästäjä, maanviljelijä, pormestari ja kauppias. Pyhimykset ilmestyivät ensimmäisen kerran Marseillen joulumarkkinoille vuonna 1803. Tänä päivänä niiden valmistaminen on yksi seudulla säilyneistä käsityöläisammateista ja pyhimyksiä voi ostaa puodeista ja toreilta.

Jokaisen kylän kirkkoon rakennetaan perinteen mukainen jouluseimi, joka tyypillisesti esittää provencelaista kylää. Hahmoina seimessä ovat kolme kuningasta, lammaspaimenet, Josef, Maria ja Jeesus-lapsi ja tietenkin iso joukko kyläläisiä ja kotieläimiä.  Jouluseimiperinteen uskotaan olevan peräisin jo 1200-luvulta, mutta Provencessa siitä tuli traditio sen jälkeen, kun Ranskan suuri vallankumous sulki kirkkojen ovet. Kirkon seimen korvasi jatkossa kotiseimi, joka koristi jokaisen provencelaisen kodin joulua.

Legendan mukaan Jeesus syntyi Provencessa. Aikanaan seimeen kerättiin sammalta, kaarnaa, kiviä ja puun oksia luonnosta, mutta nykyään kaupoissa myydään valmiita seimirakennelmia. Guinnessin ennätysten kirjan mukaan maailman suurin jouluseimi on Ranskassa Grignanin kaupungissa Drômen maakunnassa ja sillä on kokoa huikeat 1136 m2!

Joulukuusi

Kodit koristellaan ja tärkeällä paikalla on myös joulukuusi. Lapset uskovat, että jos kuusi ei ole kauniisti koristeltu, joulupukki ei vieraile kodissa. Joulukuusiperinne on 1300-luvulla levinnyt Ranskaan Alsacesta. Tradition kerrotaan tulleen Mecklembourgin prinsessa Hélènen mukana, kun tämä meni naimisiin Ranskan kruununperijän, Orléansin herttuan kanssa.

Joulupukki

Joulupukki ei Suomen tavoin vieraile perheissä, vaan jättää lahjat seimen eteen, mistä lapset ne löytävät herätessään jouluaamuna.

Joulun ateriat

Ranskalaiseen jouluperinteeseen kuuluu, kuinkas muuten, hyvä ruoka, viini ja samppanja. Joulun ateriointi alkaa joulutulen sytyttämisellä. Tradition mukaan suvun vanhin ja nuorin jäsen kantavat sisään suuren hedelmäpuun halon, joka siunataan viiniin kastellulla oliivipuun oksalla. Rukouksia lausutaan ja tämän uskotaan tuovan perheeseen terveyttä, vaurautta ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle. Tämän jälkeen halko sytytetään ja sen annetaan palaa vuoden vaihteeseen saakka.

Ennen keskiyön messua jouluaaton illallinen katetaan pöydälle, jolle on levitetty kolme valkoista pöytäliinaa, jotka symboloivat Kristuksen syntymää, ympärileikkausta ja loppiaista. Pyhää kolmiyhteyttä symboloivat pöydälle asetettavat kolme valkoista kynttilää. Joskus pöytään katetaan paikat myös perheen vainajille. Traditionaalisesti kattaus säilytetään kolmen päivän ajan, jotta myös enkelit voivat osallistua juhlaan.

Ennen messua syödään vaatimaton, ”vain” seitsemän ruokaa käsittävä lihaton ateria, jossa on mm. yksinkertaista valkosipuli-yrttikeittoa, kalaruokaa – erityisesti turskaa, äyriäisiä, etanoita ja usein selleriä anjovistahnan kera. Myös valikoima paikallisia juustoja on tarjolla, erityisesti vuohenjuustoa.

Kolmetoista jälkiruokaa

Vuonna 1920 jouluperinteeseen tuli mukaan 13 jälkiruokaa symboloiden Jeesusta ja kahtatoista apostolia viimeisellä ateriallaan. Jälkiruokina maistellaan mm. kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, manteleita ja rusinoita. Mukana on myös hedelmiä, kuten omenoita, päärynöitä ja luumuja sekä nugaata. Joulukakuksi leivotaan perinteistä joulupullaa, jossa on oliiviöljyä, appelsiininkukkavettä ja sitruunan kuorta. Jälkiruoat nautitaan makean viinin kera.

Keskiyön messu

Ruuan jälkeen perheet menevät kirkkoon keskiyön messuun, jota vietetään laulaen uskonnollisia lauluja lammaspaimenten kulkueen astuessa sisään. Messun jälkeen perheet usein kokoontuvat vielä yhteen joko kotiin tai ravintolaan, missä nautitaan keskiyön ateria. Ennen vanhaan se oli pieni yöpala, mutta aikojen kuluessa siitä on tullut ylenpalttisen runsas ateria, joka nykyään myös saatetaan nauttia vasta joulupäivänä. Jälkiruokana silloin on usein jouluhalko (”Bûche de Noël”), halon muotoon tehty kakku, jossa on kreemitäyte ja suklaakuorrutus.

Joulupäivä

Joulupäivänä perinteen mukaan kummisetä tuo kummipojalleen kukon muotoon leivotun kakun ja kummitytölleen nuken muotoon leivotun kakun. Joulupäivän aterialla syödään usein lammasta, kalkkunaa tai possua. Tänä päivänä ranskalaiset juhlistavat joulua samppanjalla, hanhenmaksalla, ostereilla ja liharuokana erityisesti kalkkunalla. Joulua vietetään usein ulkosalla – perheet lähtevät joukolla ravintolaan, iltapäiväkävelylle rannalle ja jopa beach-volleytä – ollaanhan Rivieralla – pelaamaan hiekkarannalle. Ranskalaiset joulunajan toivotukset kuuluvat esimerkiksi näin: ”Joyeux Noël!” (Iloista joulua!), ”Bonnes fêtes!” (Hyviä pyhiä!), ”Bonne année!” (Hyvää uutta vuotta!).

Compare listings

Compare
Search